Ei ole tainnut keneltäkään jäädä huomaamatta, että 1) Suomi ei menestynyt Euroviisuissa, 2) Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa, 3) Helsinki rypee kusessa eilisten torikemujen jälkeen tai että 4) jääkiekkofanit ovat rasisteja.
Olen ollut elämäni aikana erittäin tunteikas ja intohimoinen jääkiekkofani. Ensimmäinen MM-kulta osui juuri siihen minun kovimpaan fanitusaikaan. Tämä toinen MM-voitto nosti nuo muistot mieleen ja minkälaisia elämyksiä silloinen fanitus antoi itselleni. Nyt se gruupius lähinnä huvittaa, mutta on se jälkensä jättänyt. Edelleenkään en pysty katsomaan jääkiekkoa ilman, että sydän alkaa tykyttämään, unohdan ympäröivän maailman ja kiljahtelen hermostuksissani. Tosin nyt pidän hermoni ja kieleni kurissa ehkä paremmin kuin 90-luvulla.
Kauppatorilla oleva ihmismäärä yllätti melkoisesti - en yleensä koe paniikkia, mutta nyt itsesuojeluvaisto nousi tappiin. Oli ikävää katsoa, kun väentungoksesta väljemmille vesille tuli itkeviä teinejä, panikoivia lapsia ja muuten vain ahdistuneita aikuisia. Mieltäylentävää ei myöskään ollut se känniläisten määrä.
Tätäkö suomalainen juhliminen on? Vedetään kännit, kustaan kaduille ja huudellaan rasistisia lauseita? Myös osa pelaajista oli vetänyt miestä vahvempaa ilmeisesti voittoillasta lähtien. Missä kohtaa tästä koko kansan iloisesta ja onnellisesta karnevaalista tulikin mahalasku omaan kuseen, jota oli jokin juhlakansan osallistuja suihkinut pullosta vierustovereiden päälle? Olin iloinen maanantaiaamuna, kun näin karnevalismin henkeä kaduilla ja aitoa juhlaa, mutta mitä oikein tapahtui maanantaipäivän aikana? Ihmisistä kuoriutui sikoja? Menikö bileet vähän liian pitkiksi ja laskuhumala alkoi vaivata?
No, onneksi juhlijoiden ja juhlittavien joukossa kaikki eivät olleet örveltäjiä, mutta se pullonkorkin auki unohtanut sakki laimensi kovasti omaa tunnelmaa.
Niinpä. Me tanssittiin voiton jälkeen yöllä omassa olohuoneessa ja juhliminen ja juhlimisen seuraaminen jäi siihen. Tiesin, että kuvottavaa örvellystä on tiedossa. Muuten olen yrittänyt välttää tätä aihetta, mutta huonosti olen onnistunut...
VastaaPoista