Some Saturdays are so fine that you wish they could continue forever

 

Yläkerrassa joku kävelee kantapäitään jyskyttäen. Tuleekohan hän kohta katosta läpi, näistä vanhoista taloista, kun ei tiedä. Olin tänään joitakin tunteja töissä ja ympärillä parveile hurjan paljon ihmisiä, lankoja, virkkuukoukkuja, vähän hikeä ja se kirkas valoilmiö tunkeutui myös sisätiloihin.

Tällaisen extempore työpäivän jälkeen palkitsin itseni ehkä Helsingin parhaimman kahvilan cappucinolla ja puntilla tulppaaneja. Viimeistelin siskon sukat (postia tulossa ensi viikolla Tampereelle), päivitin vähän siellä sun täällä. Illalla teatteriin ja toivon mukaan sen jälkeen vielä jonnekin viinilasiin nojailemaan.

Ja ehkä tässä pian muutama rivi sitä myssyä, jonka lanka on eufoorisen pehmeää. Suorastaan laitonta. Aika kiva lauantai.